Kuten otsikkokin ehkä antaa ymmärtää, meillä sairastellaan. Kirpulla on elämänsä ensimmäinen (ja toivottavasti viimeinen!) korvatulehdus ja kamala räkätauti. Isoveikkakin on räkäinen, todella räkäinen. Maailmankaikkeus ei kuitenkaan oo täysin kääntynyt mua vastaan, vaan olen itse toistaiseksi (kopauttaa puista pöydänkulmaa) säästynyt mokomilta taudeilta. (Tässä tuli pieni tauko ja kävin pesemässä yhet niskakakat... Tämähän tästä vielä puuttuikin.)
Isoveikka sairastui ensimmäistä kertaa korvatulehdukseen ollessaan 9 kuukautta. Siitä alkoi kauhea kierre, jatkuvat antibioottikuurit ja lopulta korvien putkitus kymmenen kuukauden tulehduskierteen jälkeen. Putkitus on osoittautunut ainakin hänen kohdallaan loistavaksi toimintatavaksi, yhtään korvatulehdusta ei ole sen jälkeen sairastanut ja tuosta on kuitenkin jo vuosi aikaa. Toivoa kuitenkin sopii, ettei Kirpun kohdalla tarvis mennä niinkään pitkälle, vaan tämä jäis tähän yhteen kertaan.
Pojat ovat muutenkin sairastelleet mielestäni normaalia enemmän. Yks kaverini ilmaisi asian että "teillekään ei voi nykyään koskaan tulla kylään ku ootte koko ajan kippeinä". Joo-o, ehkä tuossa jonkulainen totuudensiemen piileekin. Me vaan satutaan kuulumaan siihen porukkaan, joka ei säästy yheltäkään pikkunuhalta.
Näkymät on tällä hetkellä tämmöiset; Isoveikka nukahti jalkopäähäni kippuralle ja Kirppu pyörii ympyrää omassa sängyssään. Pyykkivuori kasvaa ja tiskikonekin pitäis tyhjentää. Antaa olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti